Den e sala chikitu di e World Trade Center na Kòrsou hendenan ku un limitashon ta presentá no solamente nan historia, pero tambe nan realidat. Durante e di seis edishon di e feria i festival Selebrá Abilidat, organisá den kuadro di e Dia Internashonal di Hende ku un Limitashon, ku Nashonnan Uní a inisiá riba 3 di mei, bishitantenan ta haña un bistaso direkto den e bida-, reto-, i talentonan di hende ku diferente limitashon. A tene e feria siman pasá na Kòrsou.
Na e diferente stèntnan e bishitantenan ta eksperiensiá kon ta pa biba ku, por ehèmpel, mobilidat limitá i bista òf oido disminuí. Al mismo tiempo e partisipantenan ta mustra ku orguyo kiko nan por krea a pesar di – òf hustamente danki na – nan limitashon: di produktonan artesanal te diseñonan inovativo trahá na man. E evenemento ta komandá un entendimentu mas nuansá di loke ta nifiká biba ku un limitashon.
Gerda Osepa, e mes ouditivamente limitá, i miembro di direktiva di e fundashon kurasoleño Yudansa pa Hende ku Hèndikèp Ouditivo, ta suprayá e importansia di edukashon i konsientisashon. “Nos t’aki pa siña i avisá hende: kuida bo oido bon. Hopi biaha hende ta kere ku nan ta tende bon, pero esei no t’asina. Si bo tin djis un tiki duda: laga saminá esei.”
Segun Osepa hende ku limitashon ouditivo hopi biaha ta komuniká via e álfabèt di idioma di seña. P’esei komunikashon respetuoso ta importante. “Wak hende ora bo ta papia ku nan. No bira bo lomba nunka pa nan, pasobra nan ta lesa lep. Bo n’ sa si un hende tin problema ku su oido, i hopi hende tin bèrgwensa.”
Tambe e ta splika dikon un feria manera Selebrá Abilidat ta esensial: “Aki e hendenan ta siña kon ta, pa biba ku un limitashon. Nos tin mas kapasidat ku hende ta kere. Kada ken por algu, i ta bal la pena utilisá bo talentonan.”
Talento kreativo
Osepa ta remarká ku hopi hende ku limitashon ouditivo ta partikularmente bon den obra di man, kushinamentu, komunikashon, i yudamentu di otronan. Su deseo di mas grandi: “Pa komunidat karga idioma di seña mas.”
Trinta aña pasá Osepa a haña problema ku oido, i e ta ripará ku te ainda no ta tene kuenta sufisientemente ku hendenan ku limitashon ouditivo. Por ehèmpel ku sistemanan di zonido mal ahustá den misa, teatro, i ofisinanan di gobièrnu. Tambe e ta preokupá ku e supstitushon di aparatonan pa oido: “Ta paga kada kuater aña pa nan, pero hopi aparato ta kibra hopi mas lihé ku esei.”
Limitashon visual hasí tangibel
Joyce Plaate, un boluntario na fundashon Probista na Kòrsou, ta konta ku e organisashon ta sostené hende ku tin limitashon visual: hende ku ta mira malu, ta siegu, òf ta birando siegu gradualmente.
“Probista ta un organisashon ku ta yuda hende ku problema di bista. Nos ta siña nan kon nan por biba ku nan limitashon. Durante Selebrá Abilidat nos ta laga e bishitantenan eksperieniá kon ta, pa pasa den bo dia sin por mira.” Ta bai pa bo ‘sinti’ kiko ta un limitashon visual, òf pa e limitashon visual bira ‘tangibel’ p’ abo.
Na e promé mesa e bishitantenan ta haña informashon riba Probista i braille. Nan por fula puntonan di braille riba un mashin. Plaate ta splika kon braille ta funshoná: “Braille ta un sistema ku seis punto den un rektángulo. E kombinashon di punto ta forma lèter i sifra.”
Na e di dos mesa e bishitantenan por konstruí nan mes nòmber ku blòkinan di braille. Ku nan wowonan blindá, nan tin ku rekonosé lèter di braille i konstruí nan nòmber. Despues ta sigui un trayekto ku un stòki blanku, den kua e partisipantenan mester evitá opstákulonan ku wowo tapá, orientando nan mes independientemente te final.
Finalmente, tin un mesa di kome. E bishitantenan mester haña un stul, fula kuchú ku fòrki, basha awa, i saka kuminda: sin wak. Esun ku kompletá e trayekto, ta haña un steker komo símbulo di e eksperiensia.
“Hopi hende no ta realisá nan mes kon e grupo akí ta biba”
Plaate ta konta ku sigur no ta tur biaha ku komunidat ta duna sufisiente sosten. “Algun di nos mes boluntarionan ku limitashon visual no ta rekonosé mi, pasobra nan no por mir’ ami. Pa rekonosementu bo mester tende e stèm. Hopi hende no ta realisá nan mes esei.”
E ta haña ku e feria ta yuda amplia empatia: “Ta difísil pa hende ku no tin eksperiensia ku limitashon visual, pa imaginá nan mes kon bida sin bista ta. E tipo di konfrontashonnan asinakí mester tuma lugá mas biaha.”
E ta duna un ehèmpel di den bida di tur dia: “Den un kas ku un hende ku no por mira, muchanan no ta laga nan sapatunan ta skeiru rònt. Esei ta algu normal pa nan, pero no pa otronan.”
Ora un hende pèrdè su bista
Plaate ta bon kla: “Kualke hende lo spanta si di ripiente e ta mira malu. Si e sosodé gradualmente, e tin tempu pa proses’é. Pero ku un aksidente esaki ta sosodé riba un solo dia.”
Probista ta organisá aktividatnan pa konsientisashon, manera Dinner in the Dark, kaminda ta sena den kompleto skuridat. “E ta konsientisá hende di kuantu nos ta stèns riba nos sentidonan, sin ku nos ta ripará.”
Tambe e ta konta ku hopi hende ku un limitashon visual ta sinti bèrgwensa i ta topa ku opstákulo práktiko pa subi kaya: “Bo no por krusa niun kaya, sin yudansa. No ta semper bo por kue bùs. Esei ta hasi partisipashon na e bida diario mas difísil.”
Fraichel Kleinmoedig: un wowo, masha hopi talento
Fraichel Kleinmoedig, kliente di Probista, ta siegu na un wowo, pero ta brota di kreatividat. E ta pinta, hasi obra di man, i ta fotógrafo. Durante e entrevista su mama ta yuda komo traduktor. Na Selebrá Abilidat e ta mustra kuadronan ku flor, para, bahada di solo, piská i kadushi. Banda di esei e ta traha obranan di arte ku pènchi pa kologá paña – un téknika ku e ta praktikando tur dia, e último lunanan.
Ta kost’é mas o ménos un siman pa traha un pintura. E tin áños ta pinta riba tela, pero awendia e ta gusta obra di man mesun tantu.
E ta orguyoso?
“Sí.”
Reakshonnan di públiko?
“Nan ta haña loke e ta hasi masha bunita.”
Su mama tin un mensahe pa tur mayor: “Si bo tin un yu ku un limitashon, sigui stimul’é. Duna hopi amor. Asina un mucha ta lanta ku hopi amor tambe.”